Tiedättekö sen tunteen, kun lainaa kirjan hetken mielijohteesta, pääsee kotiin ja lukee kirjan alun ja ei malttaisi laskea kirjaa käsistään? Kun kirja koukuttaa heti ensi sivuilta?
Olen niin onnellinen, näin kävi eilen. Pitkästä aikaa, lähinnä olen nyt palautellut kirjastoon kirjoja, jotka olen aloittanut ja todennut viimeistään sadannella sivulla että ei, tästä ei tule mitään, en halua tuhlata aikaani huonon kirjan lukemiseen.
Ihmemaa Oz noidan näkökulmasta. Miksi noita on ilkeä ja paha noita? Mitä kaikkea muuta Ozissa tapahtuu?
Kirja on fantasiaa, ja käyn säännöllisesti fantasiahyllyllä, koska haluaisin pitää fantasiakirjallisuudesta. Haluaisin lukea veljeni isot fantasiakokoelmat. Haluaisin päästä siihen satumaailmaan käsiksi. Jokusen olen saanut luettua loppuun asti, joitain haluaisin lukea sittenkin suomeksi, en ruotsiksi tai englanniksi. Olen kokeillut käännösromaaneja ja suomalaisten kirjailijoiden fantasiaa. Suomenruotsalaisia kirjailijoita ruotsiksi. Ja aina käy jotain.
Underfors oli tähän astisista lupaavin, mutta siitä tuli varaus ja se oli palautettava, vaikka se oli vielä kesken. Ehkä saan sen joskus luettua loppuun asti.
Mutta nyt, hyvää yötä teille - minä menen sohvalle Noidan kanssa. Tässä on ainakin 20 minuuttia lukuaikaa, kun lapset nukkuvat ja Isä ei ole vielä tullut töistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti