Yökylä.

Viime viikonloppuna tapahtui jotain historiallista. 

Pikkusisko jäi ensimmäistä kertaa yökylään ilman kumpaakaan vanhempaa. Isoveljelle tämä oli jo huimasti kolmas kerta. 

Mamma ja Isä kävivät Maailma kylässä -festivaaleilla, lähtivät laivalla kohti Tukholmaa ja viettivät aurinkoisen sunnuntain siellä, ja lensivät Frappuccinon voimin kotiin sunnuntai-illaksi. 

Laivalla oli hieman omituista. Hytissä oli liian hiljaista. Näimme Muumipeikon ja Pikku-Myyn kuten ennenkin, ja he vilkuttivat meille, kuten ennenkin. Mutta emme nähneet leikkialuetta kertaakaan. Ihmettelimme, että mitä siellä laivalla sitten oikein tehdään?

Kävimme uimassa ja saunassa, valitsimme ravintolan ja söimme yli puolitoista tuntia. Loppuilta menikin ähkyisenä leffaa katsellen. Aamulla oli ihana herätä pitkien yöunien jälkeen syömään rauhallinen aamupala. 

Ja Tukholma oli aivan yhtä ihana myös ilman lapsia. Kävelyä, shoppailua, lempparikirppis, kahvittelua, Arlanda Express ja Finnair toi illaksi kotiin. 

Lasten kanssa matkustelu on vaan ihan järjettömästi halvempaa, kuin kahdestaan reissaaminen. Mutta hauskaa (ja taatusti tarpeellista) oli tämäkin.