Huomenta.

Huomenta. Päivää. Huoh. 

Patjapesä toimi, tai ei toiminut, mutta toimi. Rumaa kielenkäyttöä kuulin eilenkin, minua yritettiin potkia, seinää potkittiin, kuulin monta monta monta laulua hyvin kovaan ääneen esitettynä... Pikkusisko ei herännyt (!!!), ja reilun puolen tunnin kohdalla Isoveli päästi huokauksen, käänsi kylkeä, antoi haukotukselle periksi, ja kymmenen hyvin hiljaisen ja rauhallisen minuutin kuluttua hän oli unessa. Ensin 50 minuuttia taistelua Pikkusiskon kanssa (sillä aikaa VHS pyöritti Barbapapaa Isoveljelle), sitten pari iltasatua sohvalla, ja 45 minuuttia taistelua Isoveljen kanssa. 

Ainakin 50 minuuttia liikaa iltatoimintaa ja -valvontaa väsyneelle äidille, mutta kai tuokin oli jo askel parempaan päin. Pienempi unessa 20.30, isompi 21.30.


Ainakin yöstä tuli rauhallinen - Isoveli tuli viereen kahden aikaan. Herätyskello soi kuudelta, Pikkusisko tuli herättämään meidät 7.10. Isoveljen päiväkodilla oli vasukeskustelu aamukahdeksalta. IKINÄ emme ole olleet herätyksestä autolla 20 minuutissa. 

Pienen päiväkodin kautta isomman päiväkodille, ajoissa. Vasu. Auton huoltoon. Kävely kotiin. Aamupala. Ja nyt tämä Mamma lähtee suihkuun ja aamupesulle. Eihän vielä ole edes puolipäivä.... 

Ei kommentteja: