Kävin eilen kuuntelemassa esittelyä yhdestä tuoteperheestä, joka sisälsi nesteisiin sekoitettavia jauheita. Jauheiden tarkoitus on eri aineidensa avulla saada juojan mikroverenkierto kuntoon, pitää verisuonet kunnossa ja sitä myöten kroppa kunnossa. Eipä niistä jauheista sen enempää, en usko kyseisen firman suoramarkkinointitapaan, heidän tuotteensa olivat minulle aivan liian kalliita, ja jokainen puteli sisälsi ihan turhiakin ainesosia - en esimerkiksi halua saada d3-vitamiinia vielä lehtivihreänikin seasta!
Syömme myös ihan liian hapanta ruokaa, joten viimeisin puteleista sisälsi lehtivihreää, joka on hyvin emäksinen aine. Lehtivihreää saa tummanvihreistä lehdistä - eli esimerkiksi pikkuruukuissa myytävistä lehtikasveista (lollo rosso jne.) joita kaikissa ruokakaupoissa alkaa olla. Niitä salaatteja vaan saisi pureskella aika kauan, että lehden soluseiniin kiinnittyneet tärkeät aineet saadaan omaan ruuansulatukseen mukaan. Joten lehdet kannattaa esikäsitellä rikki, ja laittaa lehtimömmö vaikka smoothien sekaan.
Olen viime kesänä saanut maistaa tällaisia lehtivihreäsmoothieita serkkuni luona. Hän kerää nokkosia ja pieniä voikukan lehtiä ja sekoittaa niistä ja hedelmistä, siemenistä ja vedestä/mehusta smoothien. Ensikokemus oli mielenkiintoinen, mutta tein syksyn mittaan jonkin verran niitä kotonakin, kaupan ruukkuvihreistä ja pakastimen aarteista - mangokuutioista ja mustikoista.
Mustikka on hyvä vihreän värin peittäjä ja lehtien katkerahkon maun peittäjä myös. Lisäksi mustikka on antioksidantti, suomalainen supermarja, c-vitamiinipommi ja vaikka mitä. Mustikkauutetta sisälsivät myös ne minulle eilen mainostettavat jauheet.
Tänään tein taas ensimmäisen smoothien aikoihin. Jääkaapista ruccolan loput, takapihalta pari pienintä voikukan lehteä, omena ja pakastimesta iso kourallinen mustikoita ja muutama mangokuutio. Ei niin kovin vihreä, kuten näette, mutta kaikki (mm. tänään vasempaan sivupalkkiin lisätty quinoaa -blogi) kehoittavat aloittamaan pienestä määrästä vihreää. Ja itse en pidä ruskeasta väristä juomassani, joten laitoin paljon mustikkaa. Ihan vihreä menee kyllä, ruskea...
Kävin neuvolassa tänään, vauva on kasvanut hurjasti, on painoarvion mukaan jopa yläkäyrillä, joten Mamma pääsi nyt sokerin vähennyskuurille. Ei siis enää Pepsiä tähän äitiin. Eikä karkkisyöpöttelyä. En halua synnyttää viisikiloista sokerivauvaa. Joten tämä lehtivihreän metsästys ja ruokavalion parannustoive ei olisi voinut osua parempaan koloseen.
3 kommenttia:
Minkä kokoisia 1.0 ja 2.0 olivat tullessaan? Mähän tein ihan muuten vaan megaison vauvan, sokerit olivat esimerkilliset koko ajan. Siis näin selitän itselleni, vaikka kyllähän sitä jätskiä paloi varmaan litra päivässä äitiyslomalle jäämisen jälkeen, enkä ennen sitä juurikaan ruokalautaselle sylkenyt...
1.0 oli 3300g ja 2.0 3700g, noin about. Hyppäys viisikiloiseen olisi siis valtava, mutta sen verran valtava oli tuo masuvauva jo nyt että ei kuulemma olisi mahdotonta. Eli... vieroitusviikonloppu meni hyvin, siitä on postaus tulossa, mutta tämä väsynyt kotipäivä on ollut aikamoista sokerikuorrutusta. Mutta en avannut Pepsipulloa!!!!
ps. l-arginiinia ei Life-myymälän sanoman mukaan kannata syödä, ellei ole jotain oireita, joita sillä parantaa. Eli ei ihan tuosta noin vaan kannata varmuuden vuoksi. Kannattaa ensin tehdä jotain testejä tarpeesta. Torstainen pakkomyyjä sanoi ihan toisin päin. Pähkinöitä ja vesimelonia tuoreessa muodossa kannattaa taas kaikkien mielestä syödä ihan vaan vaikka välipalaksi. Paitsi tietysti pähkinäallergikkojen. Huoh tätä tutkimustiedon suota...
Lähetä kommentti