Päiväunettomuus rules!
Iltapäivällä puoli neljän ja puoli viiden välillä oli hieman hankalaa, kun mikään ei ollut hyvin ja oli nälkä mutta ei ollut ja kaikki kiukutti, mutta sitten lähipuistoon saatiin leikkiseuraa ja siellä menikin melkein 2.5 tuntia.
Ja kaikki itkut ja kiukkuamiset unohdin sillä sekunnilla, kun Pikkusisko simahti kesken lauseen huudettuaan kolme ja puoli minuuttia unipupunsa perään. Sitä ei löytynyt mistään minuutissa, Tyttö huusi ja itki ja peitot ja tyynyt pois sängystä ja vain nukahti. 4 minuuttia.
Sillä välin Isoveli on ottanut hyvän asennon peiton alta, kääntänyt katseen pois siskon sängystä ja 5 minuuttia siskon hiljentymisen jälkeen tuhisi niin sikeän kuuloisesti, että minä pakenin lastenhuoneesta.
Olkoonkin, että kello oli jo yli puoli yhdeksän, silti aivan uskomaton nukuttamistulos! Meni puoli yhdeksään, koska olimme kotona puistosta vasta 19.55. Yksi puistossa olleista äideistä katsoi vartin yli seitsemän kelloa, ja heille tuli kiire, ja mekin olevinaan teimme lähtöä heti heidän jälkeensä... hups. Silti, 35 minuuttia kotiin tulosta lastenhuoneesta valot pois, kaksi lasta puhtaine hampaineen, yövaipoissa omissa sängyissään... ja siitä kymmenen minuuttia ja Mamma istuu jo sohvalla läppärin kanssa. Ei paha, ei paha ollenkaan.
Päiväunettomuus rules!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti