Puoli tuntia luxusaikaa päiväkodin jälkeen, ruokaa pitää saada aikaiseksi. Ei mikään lempparijuttu, aina on kiire ja lapsilla nälkä. Ja pää tyhjänä ideoista.
Tällä viikolla Mies oli ostanut kanan (broilerin) sisäfileitä sellaisen ison rasiallisen. "Pistä ne uuniin tai jotain". Jep... Öh. En. Kun on luxusruuanlaittoaika, silloin ei noudateta Isän laiskoja vinkkejä.
Silloin tehdään lasten lempparikanakeittoa!
(Kuva on kamala, meidän on tehtävä jotain meidän sinisille kamalille lautasille ja ostettava uudet valkoiset. Valkoiselta lautaselta ruoka ei ehkä näyttäisi näin epämääräiseltä?)
Täysjyvämakaronia.
Kasvisliemijauhetta.
Vettä.
Ruskistettuja kanan sisäfilepaloja.
Keittojuurespussi (tai jotain muita keittokasviksia pakastimesta, ihan lemppari on se pussi, missä on kukkakaalia ja pitkiä papuja perusporkkanan ja jonkun muun seassa).
Puoli pakettia Koskenlaskijaa.
Puolikas paprika.
Purkki suuria valkoisia papuja.
Makaronit melkein kypsiksi kasvisliemivedessä, keittojuurekset tarpeeksi ajoissa sekaan kypsymään. Kun alkaa olla kypsää, ruskistetut kanat ja Koskenlaskija sekaan, ja kun tämän jälkeen alkaa näyttää kypsältä, paprikapalat ja pavut ihan viime minuuteiksi mukaan - pavut eivät tykkää liiasta kypsennyksestä, ja meidän perhe tykkää paprikasta rapsakkana.
Nam. Toimii myös tummasta riisistä.
Ja seuraavana päivänä ruokaa voi kutsua padaksi. Tai muhennokseksi. Tai mömmöksi. Makaronit (tai riisi) imevät yön aikana ihan kaiken lopun keittonesteen itseensä. Mutta maku on hyvä silloinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti