Niin ne mainostivat, Siljalla, itseään. Lomaa lomasta. Lomaa yksinhuoltajaputkesta. Lomaa ruuanlaitosta. Lomaa as in rentoutus? Ei ihan. Mutta lomaa ja hauskaa kyllä.
Kun näkymä hytistä on suoraan eteenpäin ja ikkunan edessä mahtuu kunnolla köllöttelemään, ei juuri voi valittaa.
Kokousalue oli, taas, muutettu isoksi leikkialueeksi. Karusellia, pallomerta (tai bobbhavet..), liukumäki, pomppulinna ja ps-pelejä. Ja paaaaaljon lapsia.
Lähdimme laivalle suoraan lääkäristä, Pikkusiskolle nousi kuume torstai-iltana. Oli ihan pakko käydä tarkistuttamassa vatsa (ja umpisuolioireet), koska neiti valitti myös vatsaansa. Lähtölupa saatiin, ja laivalla ensimmäiseksi selvitettiin lääkärin numero. Mutta Panadolilla ja pelkällä kuumeella selvittiin. Ja se kuumeilukin loppui lauantain aikana. Bussilla kotoa Helsinkiin, ratikalla satamaan ja laivalle mars! Tarkoituksena oli viettää lasten risteilyä, ja lasten ehdoilla mentiin. Eli siis leikittiin, leikittiin ja leikittiin vielä vähän. Ilta venyi, mutta lauantaiaamu alkoi silti aikaisin.
Lauantaiaamun keli merellä ei ollut ihan mieltäylentävä, mutta Tukholmaan päästessä sade oli lakannut, ja iltapäivästä oli jo hellettäkin.
Päivän ainoa ohjelmanumero oli Junibacken. Olimme siellä ensimmäistä kertaa ja... no, olihan siellä...
... muutakin kuin luurankoja vankiloissaan!
Peppi Pitkätossun Villa Villekulla oli ihana. Isoveli laski monta monta kertaa liukumäkeä, Pikkusisko ratsasti keppihevosella ja teki piparkakkuja lattialla.
Ennen satujunaa olisi kannattanut käydä lounaalla, koska junaan ei niin vaan käveltykään sisään - siinä oli kokonainen huone täynnä tutkittavaa! Nälkä meinasi iskeä ennen junaan pääsyä, mutta onneksi Mamman kassista löytyi jotain pientä purtavaa. Ihmetys oli suuri, myös Mammalla.
Junan tarinoista muutama oli ihan liian pelottavia kaksi- ja kolmevuotiaille, ja Mammakin säikähti Pekka Peukaloisen valtavaa rottaa, mutta oli siellä aivan ihaniakin juttuja. Marikki -satu on meiltä jäänyt jostain syystä kokonaan väliin, tämä virhe pitää korjata seuraavalla kirjastoreissulla.
Ja sitten taas takaisin laivalle. Pikkusisko nukahti onneksi rattaisiin hetkeksi aikaa - sen jälkeen kuumetta ei enää mitattukaan, neiti sai Äidiltään terveen paperit ja lääkkeettömän loppuloman.
Lauantaina ehdimme nähdä Muumipeikkoa ja Pikku Myytäkin enemmän.
Mutta iltapala-aika koitti kuitenkin. Viimeistä reissuiltaa juhlistettiin drinkeillä. Lapsille jotain omituista sinistä ("ihan hyvää") ja...
... Mammalle Virgin Mojito! Nam!
Tuli yö, meni yö, tuli aikainen aamu. Leikkiä hytissä, ja aamupalan kautta leikkimään leikkihuoneeseen. Hieman ennen satamaan saapumista oli Muumin aamujumppa, ja siihen oli hyvä päättää tämä risteily.
Kotimatka taitettiin laiskuuttamme taksilla, mutta se matka oli kyllä jokaisen euronsa arvoinen - bussia kotiinpäin olisimme joutuneet odottamaan kolmisen tuntia. Sunnuntaisessa Helsingissä, väsyneinä ja isojen kassien kanssa.
Nyt viikon verran kotilomailua ja sitten taas Ruotsiin, ensi kerralla Iskä mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti