Mies toi kotiin siikafilettä. Haluamme laajentaa lasten nam, kalaa -kommentteja useamman kalalajin kunniaksi. Nyt lapset syövät reteästi lohta. Edelliskerralla, kun kaupasta piti tuoda vaaleaa kalaa, ostin kuhaa. Koska olin nähnyt tämän paahdetun kuhan ja haudutetun fenkolin reseptin. Fenkoli ei säväyttänyt ketään, kuha oli oikein hyvää. Lapset vähän arastelivat, mutta syytimme fenkolia siitä. Ei mikään muu lautasella voi olla hyvää, jos fenkoli oli... mitä oli.
Tänään jääkaapista löytyi siis siikaa. Ilman reseptiä, ilman valmista suunnitelmaa. Googlailin, ja löysin hakusanalla paistettu siikafile aika liudan kokeilemisen arvoisia reseptejä. Tänään niistä kokeilin sitä, joka kertoi sen paistamisen olevan helppoa. Se o-l-i helppoa. Tuon Kenkämeren blogin ohje oli tarkka. Seuraksi keitin perunoista muusia ja laitoin uunissa butternut-kurpitsasta kuutioita (Kuori, paloittele, poista siemenet, kuutioi. Uunivuokaan, päälle oliiviöljyä ja rakuunaa. Kylmään uuniin, uuni 175-asteeseen, ja tarkkaile tilannetta. Otin pois reilun tunnin päästä, kurpitsapalat olivat pureskeltavan pehmeitä.).
Herkullista, vaikka itse sanonkin.
Sinisten lautasten tilalle olemme jo löytäneet uudet. Ehkä. Tällä hetkellä haaveilemme Sarjaton -sarjan valkoisista lautasista. Ensimmäinen setti akuutisti tarvittavia syviä lautasia ostetaan huhtikuussa, ja sitten laajennetaan. Tuo sininen on ihan järkyttävä... Mutta ruoka oli herkkua!
1 kommentti:
Niin. Jos haluatte nähdä kauniita ruokakuvia, käykää noiden kalareseptilinkkien takana olevissa blogeissa. Tai jossain muussa oikeassa ruokablogissa. Mä en k ä s i t ä, miten ne onnistuu siinä annoksen kuvaamisessakin niin hyvin...
Lähetä kommentti