Kirjoitus siitä, miten voi reagoida, kun löytää jääkaapistaan litran verran päiväyksensä ohittanutta piimää.

Olen jo toista viikkoa elänyt hyvin suunnitellun ostos- ja ruokalistan mukaan. Ostanut sitä, mitä lista sanoo, ja tehnyt sitä ruokaa, mitä listan mukaan jääkaapin sisällöstä on mahdollista tehdä. Vallan toimivaa, ja rahaakin on säästynyt, kun miehen ei joka päivä tarvitse käydä ostamassa "jotain ruokaa" työmatkallaan.

Tänään aamulla sain siis pienen shokin, kun jääkaapista löytyi ostamani piimäpurkki, jonka päiväys oli mennyt toissapäivänä. Vanha minä olisi yökkäillyt ja kaatanut juoman välittömästi vessanpöntöstä alas, mutta koska olen jo pidempään seuraillut Mikaelan Sluta Slänga Mat -kampanjoita, ja jotain on tarttunut.

Avasin facebookin ja huhuilin piimäreseptejä kavereilta. Viestejä tuli ja pian olin koonnut setin, johon saan kulumaan koko litran.

Ensin uuni päälle 200 asteeseen, ja helpon suklaapiirakan ainekset sekaisin. Lisäsin kaverin vinkistä vielä reilun teelusikallisen juuri jauhettua espressokahvijauhetta kuivien aineksien sekaan. Piirakka oli uunissa tasan 20 minuuttia, jotta se olisi keskeltä vielä mutaisen pehmeä.

Kun suklaapiirakka oli uunissa, sekoitin piimälimpun

 ja mausteisen piimäkakun 

ainekset ja kaadoin omiin vuokiinsa odottamaan uuniin pääsyä. Sillä aikaa, kun ne olivat (yhtäaikaa) uunissa, suklaapiirakka jäähtyi takaterassilla, muistin vauvani olemassaolon ja imetin hänet uudelleen unille, ja sitten keitin kahvit ja kuorrutin piirakan. Ja join kaffet, söin kakkua ja piirakkaa ja lämmintä leipää. 

Keskityin keittiöhommiin kaksi tuntia. Lattialla vauvan vieressä herkkuja mutustellessani mietin, että eilen jaksoin keskittyä 12 minuuttia. Ilmeisesti ei ole vielä minun aikani laihduttaa, näinhän tämä on tulkittava, eikö? 

Tällaista päivää ei voi lopettaa muuten, kuin vetämällä ihan mys-överit, iltaruuaksi kokeilin Köksalmanacka 2013 -kirjasta vegenacchoa. 

Järkyttävän näköistä mömmöä koko ruoka, avokadokermaviilikastike on tuo vihreä tuossa. Mutta se tuoksu! Ihan kuin kotona olisi Iguana-ravintola tai Amarillos tai... ja maku! Ah! Lasillinen alkoholitonta valkoviiniä hienosta lasista juotuna kruunasi tämän mys-illallisen.