Nälkäpeli on Suzanne Collinsin trilogia. Ilman että paljastaisin juonesta kummemmin mitään, en voi oikein kertoakaan mitään, mutta jos kuvittelette ulkoilma-BB:n arvotuilla osallistujilla ja lisäätte kasan mausteita, tunteita ja aivan loistavaa kielenkäyttöä (hyvä käännös!), pääsette ehkä lähelle. Tai sitten kannattaa lukea joku "oikea" arvostelu, tai kustantajan esittely. Minä en yleensä niitä harrasta. Otan kirjan käteen suosittelujen perusteella, aloitan lukemaan ja tykkään tai en. Googlehaut tuottavat aika hyvän kattauksen lisätietoa tästä sarjasta, mm. sen, että kirjasarja on nuorille suunnattu. Ilmankos on niin helppolukuinen ja koukuttava ja raikas ja... Sopii siis myös aikuisille!
Löysin oman trilogiani halvalla Stockalta ja otin mukaani, vaikka yritän päästä eroon kirjashoppailusta. Valittavana oli kolmella kielellä samat kirjat, halvimmat suomenkieliset tulivat meille - jospa mieskin voisi ne lukea (Millenium-trilogia on ruotsiksi, ja hän ei ole vieläkään saanut aikaiseksi lainata niitä kirjastosta suomeksi...).
Meni viikko pari, ennen kuin pääsin näitä lukemaan. Ensimmäinen kirja meni välittömästi. Se kolahti. Se koukutti. Oli pakko jatkaa lukemista. Voi perheparkaa.
Kuvassa näkyy toinen osa (ja lapsen tämänpäiväinen parsakaalisosemaistiaisannos). Sen kanssa yritän rauhallisempaa lukutahtia (ja paremmin hoidettua perhettä), mutta huonolta näyttää. Koukuttaa. On suora jatko-osa ensimmäiselle mutta ihan oma tarinansa. Tässä pitäisi samalla pääsykokeisiin lukea, hoitaa lapset, tehdä ruokaa, siivota kotia - tai edes raivata tavarat omille paikoilleen, mutta Nälkäpeli löytyy hyppysistä "koko ajan".
Suosittelen. Jos on vapaa-aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti