Akuutti kriisi.

Lapsilla ja Isällä oli aamulla akuutti kriisi. Meillä on yksi lasten kaulaliina. Se on Isoveljelle tuotu Lissabonin tuliainen, mutta Pikkusisko on käyttänyt sitä koko tämän syksyn kaikessa rauhassa. Tänään aamulla Isä kysyi ääneen Isoveljeltä, että saako Sisko käyttää sitä tänään. M O K A ! ! !

Veli halusi kaulaliinan itselleen. Siskolle ei kelvannut mikään muu huivi tai kauluri. Lähtemään piti päästä (tai alkaa keittämään aamupuuroa kotona). Sisko itkee. Isällä alkaa palaa pinna. Veli ei luovu liinastaan. Äiti kömpii sängystään (siihen menivät ne yöunen jatkeet, tai rippeet, tai edes unet..), tulee lohduttamaan ja lupaa Siskolle keksivänsä jotain tämän päivän aikana. 

Ratkaisu löytyi lähi-Ässästä. Vaaleanpunaista 7 veljestä -lankaa. Kaksi kerää. Kaapista 8 puikot. Up in the Air -leffa (eli George Clooney) ja pari jaksoa viikon muita ohjelmia digiboksilta. Puutunut peppu. 

15 silmukkaa, tuplalanka, aina oikein. 

Tässä kohtaa leffa loppui ja alkoi sarjojen seuraaminen - ja kutomisvauhti kiihtyi. Tästä voi tehdä pienen tulkinnan George Clooneyn ja kutomisen yhteensopivuudesta. 

Ja sitten se oli valmis, ja iltapäivään jäi vielä aikaa myös bloggailulle, eilisten leipomusten syömiselle, 6-vuotislahjan paketoinnille...

ja Strömsön katsomiselle iltapäiväkahvin lomassa. Kässänopenpainajaisvillatakki jumittaa edelleen noin 10 sentissä, mutta kaulaliina valmistui noin neljässä tunnissa. Pitäisikö kymmensenttinen purkaa, laittaa tuplalanka ja tehdä siitäkin jotain ihan muuta, vaikka poncho tai peitto tai... ideoita? Ja saa kehua kaulaliinaa! Tytär näkee sen noin tunnin päästä, kun haen hänet päiväkodista - käyttäjäkokemuksia siis tulossa joskus myöhemmin.